Muuttuva työ täytyy kohdata rohkeasti

Vastuu työelämän muutoksessa mukana pysymisessä on sekä työnantajalla että työntekijällä.

Digitalisaatiosta ja työelämän muuttumisesta on puhuttu kauan. Urat pirstaloituvat ja työympäristö muuttuu, työn merkityksellisyyden rooli korostuu ja uudet sukupolvet valtaavat työmarkkinat. 

Työelämäkysymyksiin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistuneen psykologin Juho Toivolan mukaan vastuu muutoksessa mukana pysymisessä on sekä työnantajalla että työntekijällä. Jatkossa työuran ennakointi ja itsensä johtaminen korostuvat yhä enemmän, eikä työntekijä voi enää luottaa ainoastaan siihen, että työnantaja kouluttaa ja pitää työntekijöiden osaamistason huipussaan.

”Työntekijän täytyy itse osata johtaa työuraansa. Lisäksi tämän täytyy osata profiloida itsensä ammatillisesti ja ennakoida omaa uraansa. Muuten on vaarana, että työelämässä on paljon ihmisiä, jotka eivät tunnista omaa osaamistaan eivätkä tiedä, missä he voisivat tulevaisuudessa työskennellä”, hän kertoo.

Tekeminen muuttuu

Odotukset työelämää kohtaan muuttuvat, mutta niin muuttuu itse työskentelykin. Yhä useamman ihmisen työnkuvaan kuuluu jo nyt erilaisten digitaalisten alustojen käyttö ja niiden kautta työskentely.

Toivola kertoo, että muutos vaikuttaa myös työssä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Ihmisten välinen viestintä siirtyy hajautetuissa organisaatioissa digitaalisille työkaluille, eikä se ole pelkästään hyvä asia.

”Skypet, whatsapit ja trellot ovat jo monessa yrityksessä arkipäivää ja ne tekevät osaltaan työelämästä joustavampaa. Samaan aikaan digitalisaatio ja nämä samat alustat kuitenkin vähentävät kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta, jota monet ihmiset pitävät antoisana. Lisäksi työn pirstaloituminen on omiaan herpaannuttamaan huomiota ja lisäämään lyhytjänteistä toimintaa.”

Toivola muistuttaa, että moni pärjää silti digimaailmassa mainiosti, ja usein digitaaliset järjestelmät jäljittelevät kuluttajakäyttäytymistä niin tehokkaasti, että niiden käyttäminen on helppoa. Riskiryhmien tarpeet on silti tärkeä tunnistaa.

”Osa kaipaa erityistä tukea. Esimerkiksi sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet hyvin pitkään samassa tehtävässä saattavat olla vaarassa pudota kehityksen ulkopuolelle. Lojaalius on työnantajan kannalta hyvä asia, mutta tällaisessa tilanteessa esimiehen voi olla hyvä herätellä työntekijää pohtimaan, miten tämä voisi viedä omaa uraansa eteenpäin. Työntekijöitä on hyvä kannustaa ottamaan selvää oman alan työmarkkinatilanteesta.”

Työantajan täytyy pysyä mukana

Murrosvaihe on pakottanut myös työnantajat pohtimaan omaa tekemistään aiempaa kriittisemmin. Alma Mediassa muutos on otettu vastaan vahvan kehittymisen kulttuurin kautta. 

”Meillä organisaatio on ottanut tässä hyvin vahvan roolin, sillä media-alalla on ollut käynnissä vielä omakin murroksensa. Tarjoamme erilaisia valmennuksia sekä työpajoja ja luomme työkaluja, joiden avulla voimme helpottaa omien taitojen ja oivallusten jakamista kollegoiden kanssa. Tarkoituksena on tehdä organisaation sisäisestä oppimisesta näkyvää”, kertoo Alma Median henkilöstönkehittäjä Joni Mäkinen. 

Myös työntekijöiden odotukset työnantajaa kohtaan ovat muuttuneet. Mäkisen mukaan osaamisen kehittäminen ei voi siksi loppua työpajoihin tai siihen, että HR-osasto vinkkaa silloin tällöin työntekijöille sopivista koulutuksista.

”Olemme luopuneet muun muassa perinteisistä kerran vuodessa käytävistä kehityskeskusteluista kokonaan. Niiden sijaan työntekijät käyvät esimiestensä kanssa kahdenvälisiä keskusteluita läpi vuoden. Ideana on, että kumpi vain osapuoli voi pyytää keskustelua, ja keskusteluissa kartoitetaan tavoitteita ja ideoita myös kehittymisen näkökulmasta monta kertaa vuodessa”, Mäkinen kertoo.

Eduilla kilpailu ei riitä

Juho Toivola huomauttaa, että toisaalta työ on muuttunut monessa organisaatiossa hyvin samanlaiseksi. Se asettaa työnantajille paineita erottua massasta. 

”Modernin työelämän yhtenäiskulttuuri eli tietotyö ja asiantuntijatyö on keskenään hyvin samantyyppistä. Työnantaja joutuu pohtimaan yhä enemmän sitä, mikä erottaa sen muista ja mikä työn tarkoituksellisuus on. Pelkällä palkalla tai eduilla kilpailu ei enää riitä”, hän kertoo.

Alma Median Joni Mäkinen on samaa mieltä. Nykyaikaisen työpaikan on pakko pysyä muutoksen mukana, muuten osaavaa työvoimaa voi olla jatkossa vaikea rekrytoida.

”Meillä on yhä useammin sellaisia tehtävänkuvia auki, joita emme ole aiemmin rekrytoineet. Vielä muutama vuosi sitten olisi ollut vaikeaa kuvitella, että palkkaamme esimerkiksi growth hackereita tai snapchat-toimittajia. Nyt nämä nimikkeet ovat jo arkipäivää. Emme kilpaile työntekijöistä enää pelkästään tämän toimialan sisällä, vaan moni muukin tavoittelee samaa osaamista.”

Jaa artikkeli